.

Minun maailmani aukeaa rappusiltani... Siihen osuu aamun aurinko, piiskaa sateen pisarat, kasaa taivaan lumet. Niiden kautta minä tulen ja lähden. Niillä minä istun päivän vapaat, luon piirroksena mieleeni unelmani. On ne sitten pieniä tai suuria, mutta toteutuakseen ne vaativat aina töitä. Näin minä työstän puutarhani, elämääni ja haaveitani..

12. lokakuuta 2011

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

Antaa sateen ja kylmän tulla, meillä on lämmin <3

Olin tänään puhelinkeskustelussa rakkaan ystäväni kanssa ja hän sai minut innoitettua pitkästä aikaan leipomaan. Ai mitä hän teki, hän oli onnessaan Martha Stewartin leipomuskirjoistaan. Ja tämä sai minussakin pienen leipojan jälleen heräämään. No, enhän minä mitään erikoista tehnyt, vain version perinteisestä kääretostusta. Nii-in version, leipomisohjeitahan ei saisi kauhiasti lähteä muokkaamaan ja sooloilemaan jotta leipomus pysyisi kasassa, mutta minun oli ihan pakko pikkuisen kokeilla siipiäni, kun minulla oli oma visioni. Kyllä tuotos näyttää ihan sille mille pitääkin, mutta se maku joka tässä on, on mnulle tällä hetkellä puoli taivasta! Itse taikinaan lisäsin hiukan Oboyn-kaakaojauhetta ja lisäksi kookoshiutaleita ja voi mahdoton kun tuli hyvää. Täytteeksi laitoin äitini tekemää omenahilloa ja lisäksi maustettua valion rahkaa tiramisua jonka sekoitin oikein makiaan kuohukermaan. Ja nain taivaan portit aukenivat minulle kun lusikan vein suuhuni ja suuni muotoitui hymyyn :)


Ja tämä Amanda B:n lasikulho on minulle hyvin rakas. Näitä minulla onkin jo itseasiassa 2kpl:tta.  Odotan sitä päivää kun saan ottaa nämä muuhunkin käyttöön kuin kynttilänpolttoon...



Ei kommentteja: