.

Minun maailmani aukeaa rappusiltani... Siihen osuu aamun aurinko, piiskaa sateen pisarat, kasaa taivaan lumet. Niiden kautta minä tulen ja lähden. Niillä minä istun päivän vapaat, luon piirroksena mieleeni unelmani. On ne sitten pieniä tai suuria, mutta toteutuakseen ne vaativat aina töitä. Näin minä työstän puutarhani, elämääni ja haaveitani..

2. elokuuta 2011

Pikku-Siili


 OKEI, myönnän, olen menettänyt tälle pikkuhebulle sydämeni. Rakkaustarinamme alkoi viikko sitten. Siis ihan tuore tappaus.Olen siis pieni, todella pieni, minun nyrkkiäni pienempi ja mahdun muittamutkitta pujahtamaan koira-aidan verkon raosta.
Meillä on treffit melkeimpä päivitääin ja tänään jopa useampaan otteeseen. Ja mitä vielä, meitähän onkin kaksi kappaletta! Olen vallan utelias, enkä pahemmin pelkää, kuuntelen kyllä kun minulle jutellaan, mutta pitkiä jorinoita en jaksa kuunnella; kyllästyn. <3


 Sitten päätin todella tutustua tuohon olioon joka minulle höpöttelee milloin mitäkin! Tulin aivan liki, siis aivan liki ja annoimpa sen jopa silittää itseäni :D Ja yritimpä kirjaimellisesti ängetä croksin sisään ja maistoimpa palasen!

Ja minäkun en jaksa hössöttää tuollaisista piikkipalleroista sen enempää <3

Ei kommentteja: