.

Minun maailmani aukeaa rappusiltani... Siihen osuu aamun aurinko, piiskaa sateen pisarat, kasaa taivaan lumet. Niiden kautta minä tulen ja lähden. Niillä minä istun päivän vapaat, luon piirroksena mieleeni unelmani. On ne sitten pieniä tai suuria, mutta toteutuakseen ne vaativat aina töitä. Näin minä työstän puutarhani, elämääni ja haaveitani..

28. toukokuuta 2011

Kello käy, hiljalleen tikittää...Hiljalleen ajatukseni alkavat suuntautua autoa kohti, automatkaa sekä lopulta pääsen kotiin. On kuulkaas olleet niin pitkät päivät töissä, olen ollut ylhäisessä yksinäisyydessä, ihan yksin. Tekemättömyys ja puhumattomuus ei ole mun juttu. Mutta tänään pääsen kotiin.

Ohjelmassa olisi vaikka mitä, kunhan vain saisi päätettyä mistä jatkaa! Olisi puusavottaa, kivimuurin tilkitsemistä, kukkapenkin muurin latomista, istuttamista, perunamaan kääntäminen/ istuttaminen, katteiden levitystä, muutama syreenin taimi pitäisi käydä ostamassa täydennykseksi etupihalle. Sitten odotettavissa olisi lähiaikoina terassin laajennus talon luona sekä jokirantaan terassin rakentaminen. Ja voi sitä päivää kun se on sitten valmis, silloin pääsen aloitamaan pikku-puroni tekemistä! Tarkoitus oli siis  terassin kupeesta lähteä ja laskea takaisin jokeen. Tarkoitus olisi hyödyntää vanhan rantasaunan kivijalkaa (joka on ihan palasina) purossa. Siihen ympärille sitten kivat istutukset ja sen jälkeen palkintosiideri auki ja nauttia tekosista...

Pikkuhiljaa pitäisi päättää mikä kohtalo tulee olemaan takapihan käytävällä. Pysytäänkö ihan eka ajatuksessa että siitä tulisi laituri tyyppinen vai ladotaanko kiveys vai jätetäänkö ihan vain noin...Jotenkin sen päättäminen tuntuu vaikealta..Hmm, ehkä se selviää sitten jossain vaiheessa, ainahan lopulta tulee varmuus omiin tekemisiin, eikös?

Innolla kotiin pääsyä odottaen, niin ja taidan saada tänään vieraitakin  :)

Ei kommentteja: