.

Minun maailmani aukeaa rappusiltani... Siihen osuu aamun aurinko, piiskaa sateen pisarat, kasaa taivaan lumet. Niiden kautta minä tulen ja lähden. Niillä minä istun päivän vapaat, luon piirroksena mieleeni unelmani. On ne sitten pieniä tai suuria, mutta toteutuakseen ne vaativat aina töitä. Näin minä työstän puutarhani, elämääni ja haaveitani..

18. kesäkuuta 2011

Pili pili pom.

Do dii, kohta mulla on hiukan enemmän aikaa, toivottavasti, paneutua hiukan kaikkeen. Tai edes hitusen saada edistettyä oman tontin tapahtumia! Tulevana tiistaina olen viimeisen päivän töissä ja sitten jään kesälomalle/ työttömäksi, hetkiseksi ainakin! Ja tästä olen äärettömän onnellinen. Uskokaa tai älkää! Toivon, että sitten kaikki palaset loksahtavat paikoillensa.

Pili pili pom...Iisalmessa sataa, sataa sitten ihan maahan asti. Eilen oli sellaine ukonilma, että mieli teki pakoon lähtä. Kyllä peltikatto jymisi yläpuolella! Toivottavasti sataisi myös kotosalla välistä. Mutta sataa ei saa enää sitten kun minä aloitan loman! :D

Odotan niin kovasti, että aamulla saan nousta KOTOA OMASTA SÄNGYSTÄ ja tepsuttaa tukka pörrössä kahvin keittoon. Sitten raahautua mottini kanssa rappusille nauttimaan siitä  kaikessa rauhassa, nousevan auringon säteiden kylpiessä nurmikolla, lintujen sirkuttaessa latvustoissa. Minulla on niin ikävä kotiin.

Ei kommentteja: